Lightning-luokan EM- ja MM-kisat purjehdittiin tänä vuonna 2025 Kreikan Voulassa.Mukana kisaamassa oli kolme suomalaista tiimiä: Matti Aalto, gasteinaan Lauri Virtanen ja Tom Wendt (TP), Sakari Pesola gasteinaan Saara Kuisma ja Arttu Tolvanen (TP) sekä Kimmo Aromaa gasteinaan Mika Aromaa ja Pekka Bollström (M).

Kaksi litiä vedettiin tuplatraikulla Saken asuntoauton perässä Kreikkaan. Ajamaan lähtivät Arttu, Saara, Lauri ja Matti. Matti kävi ennen matkalle lähtöä ajamassa BE-ajokortin, mutta kortti ei ehtinytkään saapumaan ennen lähtöä. Ulkomailla ei saa ajaa väliaikaisella ajokortilla, joten Matti toimi apukuskina matkalla. Ajokortti kuitenkin postitettiin Kreikkaan, jotta myös Matti voisi ajaa sitten paluumatkalla. Kimmon porukka sai Kreikasta lainaveneen, joten he lensivät suoraan Kreikkaan Saken ja Tompan tavoin. Kuorman pakkaaminen kesti kauan ja vaati lopulta useamman päivän, kun samalla yritettiin myös saada Lightingliiton trailereita katsastuskuntoon. Lopulta veneet saatiin pakattua ja karavaani oli valmis lähtöön.

Matkanteko alkoi Tuusulasta 7.6. ja laiva oli varattuna aamupäivästä Helsingistä Tallinnaan. Matkalla suunniteltiin vielä vähän tulevaa matkaa ja pähkäiltiin tiemaksujen kanssa. Lisäksi syötiin all you can pay -buffetissa. Kallein annos seurueella maksoi 25€. Ensimmäisen ajopäivän aikana ajettiin Viron, Latvian ja Liettuan läpi Puolan puolelle. Toisena päivänä matka jatkui Puolan, Tsekin ja Slovakian läpi Romaniaan. Sää oli vaihteleva, välillä satoi ja välillä paistoi aurinko. Sää alkoi kuitenkin pikkuhiljaa lämmetä etelämmäksi päästyä ja autoissa alkoi olla jo kuuma. Kolmantena ajopäivänä ylitettiin Romanian ja Bulgarian raja Tonavan yli. Poliisit pysäyttivät meidät ja halusivat tarkistaa ketä on kyydissä. Onneksi he totesivat, että meidät kannattaa päästää rajan yli Bulgarian puolelle.

Bulgariassa morjestimme vielä Akseli Keskisen, joka oli ajamassa Kreikasta Suomeen Nacra-kisoista. Kolmantena päivänä pääsimme Kreikan puolelle. Matka oli sujunut täysin ongelmitta ja hyvään tahtiin, mutta nyt huomasimme, että trailerin jarrut hieman laahaavat. Onneksi Kimmo oli ilmoittanut, että hänelle voi soittaa, jos jotain sattuisi matkalla. Soitimme siis Kimmolle ja päädyimme irrottamaan trailerin jarrut, jonka jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa. Lopulta 3500 km:n ja 54,5 tunnin jälkeen saavuimme 9.7. Voulaan, jossa meitä odottivat Sakke ja Tom. Hetken aikaa rupattelimme paikallisten kanssa, jonka jälkeen lähdimme syömään ja nukkumaan.

Seuraavana päivänä lähdettiin rantaan purkamaan kuormaa. Paikalle olivat löytäneet myös Kimmo, Mika, Pekka sekä kisaorganisaation avuksi saapunut Pirita. Toiveena oli päästä vesille, mutta koko päivä vierähti veneitä trimmatessa. Seuraavana päivänä kiertelimme venekaupoissa ostamassa köysiä ja muita hyödyllisiä tavaroita. Iltapäivällä pääsimme myös vesille treenaamaan, mutta Blue Bastardista hajosi puomiliikki, joten ilta menikin sitä korjaillessa.

Seuraavaksi oli luvassa kaksi päivää veneiden mittauksia. Edellisenä päivänä oli saanut varata itselleen mittausaikoja, mutta eivätpä ne enää pitäneet ollenkaan. Suomalaisten veneet saatiin onneksi pääosin ensimmäisenä päivänä mitattua, mutta Burgundy III oli liian kevyt, joten sitä jouduttiin vähän fiksailemaan. Puskasta löytyi hyvät harjateräksen pätkät, joista sitten väsättiin paino veneeseen.

Jenkkienkin veneet saapuivat vihdoin toisena mittauspäivänä. Rantaan tuli monta kontillista veneitä, jotka olivat olleet selailemassa ympäri Eurooppaa, kun kapteeni oli päättänyt ruuhkan vuoksi skipata Pireuksen sataman. Iltapäivästä purjehdittiin myös harjoituskilpailu, mutta vain muutama vene oli päässyt vesille asti. Keskeneräiset mittaukset ja kova tuuli varmaankin karkottivat osallistujat. Matin porukka joutui myös palaamaan rantaan, kun löysivät taas korjattavaa veneestä. Illalla oli vielä avajaisseremonia.

EM ja Master EM-kisat olivat kolmipäiväiset. Voulassa tuuli oli aamupäivästä heikkoa ja kääntyilevää, joten sen asettumista saatiin päivittäin odotella. Lähtöjä jouduttiin sen vuoksi myös viivästyttämään parilla tunnilla. Iltapäivästä tuuli kuitenkin aina nousi ja asettui puhaltamaan maalta vuorten yli.

Lähdöt purjehdittiin reippaissa tuulissa ja joka päivä kaatui useita veneitä. Viimeisenä päivänä Burgundy III:sta katkesti spinnupuomi kovassa puuskassa viimeisellä sivutuuliosuudella. Samassa rytäkässä spinnuun tuli metrin mittainen reikä, joka saatiin onneksi paikattua rannassa.

EM-kisojen lopputuloksissa Saken porukka oli sijalla 19, Matin porukka sijalla 20 ja Kimmon porukka sijalla 27. Kimmon porukka voitti myös samalla hienosti Master EM-kilpailut. EM-kilpailuiden jälkeen vietettiin välipäivä. Aamusta oli MM-kisojen mittauksia ja harjoituskilpailu, mutta suomalaiset eivät lähteneet vesille. Illalla oli cocktail party Kreikan kuninkaallisella pursiseuralla.

Seuraavaksi saatiinkin MM-kisat käyntiin. Tuuli oli MM-kisoissa kahtena ensimmäisenä päivänä todella reipasta. Jälleen joka lähdössä useita kaatuneita ja myös Saken porukka kaatui ensimmäisessä lähdössä. Kolmantena kisapäivänä tuuli oli kuitenkin heikkoa ja otettiin useita lähtöyrityksiä, mutta lopputuloksena kuitenkin AP vesillä ja tuulta odoteltiin. Lähdöt saatiin kuitenkin lopulta ajettua kevyessä tuulessa.

Viimeisenä päivänä pian rata-alueelle päästyä alkoi lähestyä ukkosrintama kovien puuskien ja sateen saattelemana. Kilpailupäällikkö päätti nostaa V-lipun ja käski kaikki purjehtimaan nopeasti takaisin rantaan. Rannassa nostettiin nopeasti AP A, joten viimeisenä päivänä ei ajettu yhtään lähtöä.

Sääolosuhteiden vuoksi rannassa tulvi ja muovituolit lentelivät ympäriinsä samalla kun veneitä pakattiin takaisin tuplatrailerille. Illalla oli vielä loppujuhlat, jotka alkoivat klo 20.30, mutta ruokaa sai käydä hakemassa vasta pari tuntia myöhemmin. Purjehtijat alkoivat tässä vaiheessa olemaan jo aika nälkäisiä.

Lopputuloksissa Matin porukka hienosti 11., Saken porukka 29. ja Kimmon porukka 30. Kisoista saatiin taas paljon hyvää kokemusta.

Seuraavana päivänä alkoi ajomatka takaisin Suomeen. Matin ajokortti ei ehtinytkään saapua postissa ennen paluumatkan alkua edes Postin Priority kirjeelle luvatulla noin 4 vuorokauden toimituksella, joten ajoimme jälleen kolmen kuskin voimin. Saa nähdä mihin kortti päätyy, kun se joskus Kreikkaan saapuu.

Paluumatka sujui myös pääosin ongelmitta, mutta pari kertaa eksyimme hieman reitiltä ja ajauduimme ylittämään ylimääräisiä vuoria. Pysähdyimme myös taukoilemaan muutaman kerran enemmän kuin menomatkalla ja Tallinnassa ehdimme jopa muutaman tunnin nukkua, ennen kuin laiva lähti. Satamassa halusivat vielä mitata yhdistelmän pituuden, ja menihän se reippaasti yli varatusta 14 metristä. Siirsimme mastot asuntoauton katolle, jolloin pituus oli 14,1 m, mutta päästivät onneksi armosta sisään laivaan ja karavaani pääsi turvallisesti takaisin Suomeen.

Teksti: Saara Kuisma